Pyhäinpäivä

Pyhäinpäivä Pyhäinpäivänä edesmenneitä rakkaita muistetaan. kauniit muistot esiin kaivetaan. Muistetaan, mitä kivaa tehtiin yhdessä, oltiinko  yhdessä jo jossain leikissä, vai onko kyseessä uudempi tuttavuus, silti rinnassa voi olla samanlainen haikeus. Tässä tulee esiin uskontojen ero: kristinusko opettaa, että tuskasta kuolema vapauttaa ja viimeisenä päivänä olemme kaikki taas yhdessä. Minä taas uskon niin, että rakkaamme ovat lähellämme, tarkkailevat tekojamme vierellämme, vain näkymätön verho heidät erottaa, ei kummitusjuttu ole tämän kummempaa. Kuitenkin, kun haudalle kynttilän sytytän, tunnen rinnassa tunteen lämpimän. Jonain päivänä me tapaamme vielä, ja vaikka nyt saisin kyyneliä niellä, tiedän sen, että olen onnekas ihminen, ei muistoja kukaan voi viedä, eikä kukaan toisen surun määrää tiedä. Ulla-Maija Mantere